Rauhaisaa Joulua ja Onnea vuodelle 2010!

Huolimatta pienoisesta epäonnistumisesta joulukokkauksien suhteen (maalaispateesta tuli aika väkevää ja porkkanalaatikosta liian makeaa, rieskat onnistuivat hyvin sentään!)aiomme viettää ruuantäyteisen joulun kotikonnuilla tuolla itäisessä suunnassa. Onneksi omat vanhemmat ja appivanhemmat ovat tehneet suurimman työn ruokien osalta..

Mutta siis, oikein mukavaa ja rauhallista Joulun aikaa kaikille!

BBQ-paistisämpylät

Idea tuli jostain Rachel Rayn ohjelmasta, jossa kyseinen tekopirteä kokki väsäsi lihalla täytettyjä sämpylöitä. No, aate unohtui hetkeksi ja kun sitten vihdoin mietin mitä sitä tekiskään ruuaksi, niin ponnahti tämä sämpyläidea mieleen. Eiku kuukkeloimaan hyviä ohjeita ja vastaan tulikin sitten tämä . Aikalailla tuon ohjeen mukana mentiin, tein coleslawn tuohon mukaan, joka mukavasti taittoi lihan tulisuutta. Tulisuushan riippuu ihan tuosta bbq-kastikkeesta ja sen vahvuudesta. Uskaliaimmat ovat tehneet soosinsa myös itse. Meillä tyydyttiin viime kesältä jääneisiin jämiin kastikkeista, jotka mies oli tilannut jostain nettikaupasta ja voin sanoa, että olivat aikas tujua tavaraa. Mutta ihan mielettömän hyvää tuli ja tämähän olisi mitä mainioin uuden vuoden ruoka isolle porukalle. Tuosta vajaan kilon paistista tuli semmoiset 8 sämpylällistä tavaraa. Tosin riippuu tietenkin, että miten paljon sitä lihaa sinne väliin tunkee... :)

Tässä vielä ohjetta suomeksikin:

n. kilon verran naudan paistia (kulmapaisti tms. halvempi pala on hyvä, haudutetaan pitkään)
1 sipuli
1 prk kokonaisia tomaatteja (käytin tomaattimurskaa kylläkin)
n. 4 dl barbecue-kastiketta
öljyä

Kuullota sipuli isossa padassa läpikuultavaksi, lisää tomaatit sekä bbq-kastike ja anna kiehua 10 minuuttia (jos laitoit kokonaisia tomaatteja, niin riko niitä kauhalla pienemmäksi). Paista paistista lihassyyt kiinni pannulla (tätäei ole alkuperäisessä ohjeessa, mutta mielestäni tulee paremman makuinen liha) ja lisää kastikkeen joukkoon pataan kokonaisena köntsänä. Anna pulputella miedolla lämmöllä kolmisen tuntia, kääntäen välillä (ja sekoita kastiketta myös , juuttuu muuten pohjaan). Nosta liha lautasella ja revi se haarukoilla palasiksi. Paista esipaistetut sämpylät, täytä lihalla, lätkäise soosia perään ja vielä päälle vähän coleslawta. Syö ähkyyn asti.

Tuossa alkuperäisessä ohjeessa neuvotaan vielä redusoimaan (= keittämään kokoon) tuo jäljellejäänyt kastike sekä lisäämään lihat vielä sinne mukaan, mutta ainakin meillä se oli jo niin paksua (ja tulista!), että ei keitelty ja käytettiin lihaa "kuiviltaan", jolloin jokainen sai itse laittaa haluamansa määrän kastiketta. Kastiketta jäi vielä pakkasenkin täytteeksi, ensi kesän grillauksia odottamaan.

Vuohenjuusto-kasvispaistos

Vihdoin sitä muisti olla kameran kanssa oikeaan aikaan paikalla. :) Tämän lisäkkeen innoittajana oli iänikuinen lehtileike chimichurri-pihveistä, johon oli tehty tämän kaltainen paistos, tosin ilman vuohenjuustoa. Mutta kun kyseisenlaista maitotuotetta löytyi jääkaapista, niin lisäsin sitten mukaan ja tulipas muuten hyvää. Tässä vähän ohjetta:

1 paprika
1 sipuli
2-4 kynttä valkosipulia
1 prk papuja (ihan mitä laatua mieli halajaa)
1 sellerinvarsi
n. 100-150 gr vuohenjuustoa
timjamia
suolaa
pippuria
(chiliä)

Paista sipuli, selleri sekä paprika öljyssä pannulla, lisää mukaan valkosipuli ja pavut, mausta timjamilla, suolalla ja pippurilla. Murenna vuohenjuusto mukaan ja odottele että se sulaa joukkoon. Tarkista vielä suola. Tarjoa vaikka hyvän pihvin lisäkkeenä.

Tunnustuksia

Sain Lauralta haasteen kertoa seitsemän keittiötunnustusta. Tämä tuleekin sopivaan saumaan, kun bloggailu on ollut vähän tauolla. Koitetaas kaivaa jotain mehukasta... :)

1. Katson televisiosta kaikki mahdolliset kokkiohjelmat, useimmat jopa pariin kertaan. Digiboksin tallennustila on tiukilla.. Samoin kokkauskirjojen hyllytila vain kasvaa työhuoneessa, en voi vastustaa niiden tilaamista. Tällä hetkellä omistamistani keittokirjoista riittäisi ruokaohjeita varmaan viideksi vuodeksi joka päivälle eri.

2. Olen himoinnut Le Creusetin patoja ja kattiloita Englannin ajoistani lähtien, mutta tähän mennessä rahanpuute on estänyt hankinnat. Joulupukillehan voisi tietysti tähän aikaan vuodesta kirjoittaa. :)

3. En pysty syömään keitettyä kukkakaalia. Monta vuotta olen yrittänyt opetella, mutta ilmeisesti se on vaan pakko hyväksyä, että se ei mene kurkusta alas.

4. Olen huono syömään myös kalaa. Tai syöminen onnistuu mainiosti ja tykkäänkin kalasta, mutta sen laittaminen on aina jotenkin tuskan takana (puhumattakaan hinnasta, kun tykkään enemmän vaaleasta versiosta). Ja lapsena sattunut ruotoepisodi kummittelee välillä vieläkin mielessä.

5. Minun on pakko saada tasaisin väliajoin irtokarkkeja. Huolimattta atsoväreistä, lisäaineista, sokerimääristä puhumattakaan, niitä on pakko saada. Piste. Uskon, että se on vaan geeneissä ja pakko hyväksyä samalla tavalla kuin kukkakaalin maistumattomuus.

6. Paasaan terveellisestä, luonnonmukaisesta ruuasta ja kuitenkaan en itse syö läheskään niin hyvin kuin haluaisin. Terveellisellä ruualla tarkoitan siis mahdollisimman vähän jalostettua sekä eettisesti tuotettua ruokaa, enkä mitään kevyttuotteita jnejne.

7. Syön aamiaiseni aina tietokoneen ääressä (paitsi töissä tietysti) ja onkin aika ihme, etten ole onnistunut sotkemaan jogurtilla tai maitoteellä yhtä näppäimistöä enempää.

Tunnustuksiin haastaan edelleen oululaiskolmikon eli

Pastanjauhajat
Padan& Kattilan Patavahdin ja
Peruspöperölän Virpin

Leivinuunin ihmeellinen maailma eli ihka ekat calzonet

Muutettuamme tähän ihkaomaan kotiin, saatiin vihdoin käyttöön myös leivinuuni. Pienihän tuo on kuin mikä, mutta pikku hiljaa ollaan opittu uunin vinkeet eli lämmittämään se kunnolla. Rieskaa tulee tehtyä säännöllisesti, (ruisleivän valmistus on suunnitelmissa) ja jälkilämmöillä kypsyy sitten lihapadat ja uunipuurot. Nämä calzonet oli tarkoitus tehdä pizzoiksi, mutta teknisten ongelmien ilmetessä (pohja repeili siirrettäessä leipälapiolle, oliskohan ollut liian vähän sitkoa?) päätettiin tehdä umpinaisia pizzoja. Kyllä tämä aina sähköuunissa tehdyn voittaa ja jopa pizzerian lätyt alkaa olla sekundakamaa näihin verrattuna. Seuraavalla kerralla täytyy sitten koittaa ihan avonaisia pizzoja. Tosin jos/kun leivinuunissa tekee näitä, niin rieskoja ei samoilla lämmöillä enää voi paistaa, koska molemmat tarvitsevat todella korkean lämpötilan. Jos ei sitten lämmitä arinaa uudestaan kuumaksi.

Pohjaohjeena oli vanha tuttu ja sisuksiin laitettiin mm. salamia, tonnikalaa, ananasta ja tietysti mozzarellaa. Jos leivinuuni vaan kotoa löytyy, niin suosittelen kokeilemaan!

Mustikkamuffareita

Mustikoita on ollut tänä loppukesänä metsät pullollaan, harmi kun aikataulu (ja laiskuus..) ei ole antanut periksi käydä poimimassa enempää. Pari rasiaa olen pakkaseen asti saanut, mutta aika säälittävää toimintaa kyllä, kun mahdollisuudet olisi ollut aika paljon enempään. Tosin mustikat on rasittavia poimittavia, en tykkää poimureista roskamäärän takia ja yksitellen siihen menee tuhottomasti aikaa. Mutta no, poimittu on ja ensi kesänä uudestaan :)

Nämä muffinssit on tehty viimeksi metsälenkillä löytyneistä mustikoista. Piti valita mustikoiden ja sienien väliltä kun mukana ei ollut kuin yksi pussi ja epätietoisuuteni sienien myrkyllisyydestä joudutti päätöstä mustikoiden suuntaan...

Eli näillä mentiin:

3 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria (tuli aika makeita, varmaan 1,5 dl riittäis)
hippunen suolaa
2 tl leivinjauhetta
1 dl rypsiöljyä
1 kananmuna
1,5 dl maitoa
2-3 dl mustikoita


Sekoita ensin kuivat aineet, lisää mukaan keskenään sekoitetut öljy, muna ja maito. Kääntele lopuksi mustikat sekaan.Annostele muffinipeltiin (12 kpl) ja paista 200 asteessa n. 20 min.

Kuhahhaa

Kesäruokaa taas parhaimmillaan. Teki niin mieli vaaleaa kalaa näin helteellä ja kun marketin kalatiskissä oli tuoretta kuhaa, niin siitä se ajatus sitten lähti. Ensin mietin tehdä lämpimää lisäkettä tuolle, mutta +25 asteen lämpötila ei paljoa enää uunia tai useampia levyjä houkutellut lämmittämään. Eli mentiin sitten ihan fetasalaattilinjalla. Kevyttä ja hyvää :)

Tarvitset:

1 kuhafile per syöjä (poista keskiruoto leikkaamalla fileelle "housut")
suolaa pippuria
sitruunanmehua hivenen
voita/öljyä

Jogurttikastike:

1,5 dl turkkilaista jogurttia
2 kynttä valkosipulia raasteena
1 tl currya
suolaa, pippuria
2 tl sitruunanmehua
kevätsipulin varret pieniksi pilkottuina

Sekoita ensin kastikkeen ainekset (voit käyttää myös kermaviiliä tai ranskankermaa, jos tuo jogurtti ei innosta, lisää silloin hieman sitruunanmehua) ja anna vetäytyä kylmässä. Suolaa ja pippuroi kalafile ja paista kuumalla pannulla voi-öljyseoksessa pari minsaa per puoli. Nauti hyvän salaatin kera.

Toim. huom. Salaatin tomaatit ja salaatinlehdet on ihan itse kasvatettu :D

Vaaleanpunainen unelma...

...eli kesän pakollinen mansikkakakkupostaus :) Tämä olikin raikas tuttavuus, rahkaa ja jogurttia sisältävä kakku kai ei oikein muuta voi ollakaan? Ei liian makea, mansikat makeuttivat mukavasti kun laitoin niitä runsaasti. Koitan muistella tuon ohjeen, kun en sitä tuolta netin syövereistä enää löytänyt..

Pohja:

puolikas paketti kaurakeksejä
vähän sulatettua voita

Pyöräytä monitoimikoneessa tms. ja sekoita voi mukaan. Painele irtopohjavuokaan joka on vuorattu leivinpaperilla. Anna jähmettyä jääkaapissa täytteen teon ajan.

Täyte:

1 prk rahkaa
3 dl jogurttia (turkkilaista mieluiten, muiden kanssa joutuu käyttämään enemmän liivatetta)
1 prk vispikermaa
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
puolikkaan sitruunan mehu
5 liivatelehteä
2 ltr mansikoita

Vaahdota kerma ja sekoita siihen rahka, jogurtti ja sokerit. Perkaa puolet mansikoista ja sekoita varovasti täytteeseen, etteivät mene rikki. Ideana olisi ihanat sattumat täytteen joukossa. Liota liivatteet kylmässä vedessä ja sulata kiehuvan kuumaan sitruunanmehuun. Hämmennä samalla kun valutat liivatteet ohuena nauhana täytteen joukkoon. Kaada seos vuokaan ja anna jähmettyä jääkaapissa ainakin pari kolme tuntia. Perkaa loput mansikat ja koristele kakku niillä.

Grillattua lohta ja uusia perunoita

Jatketaan grillauslinjalla, kesä kun on. Tosin tuo +10 astetta ei oikein houkuttele pihalla touhuilemaan.. :/ Noh, jospa se tästä vielä kesäksi muuttuis ennen loman loppua.

Ihan yksinkertaisella linjalla taas mennään, lohta oli palanen, poistin isoimmat ruodot ja laitoin folion päälle, puristus sitruunanmehua ja suolaa ja grilliin pöhisemään. Keitin uudet potut suolavedessä, kaadoin veden pois ja lisäsin mukaan nokareen (tai kaksi) voita sekä kevätsipulia reilusti. Hyvin maistui salaatin ja grillissä paahdetun maalaisleivän kera.

Grillattua kanaa ja perunoita

Kesän ensimmäiset kunnon grillaukset tehtiin tuossa muutama viikko takaperin. Tokihan grillikausi aloitettiin jo vappuna, mutta silloin oltiin enemmän hampparilinjalla. Nyt tehtiin kanaa ja pottuja, "kunnon ruokaa" :) Kanan marinadin tein itse, joka on ehdottomasti se maukkaampi ja terveellisempi tapa. Kaupan marinadeissa kun ei oikein mitään muuta ole kuin suolaa ja sokeria. Mutta eipäs niistä sen enempää, tässä resepti:

Marinadi kanalle:

1 prk tomaattipyrettä (pieni)
puolikkaan sitruunan mehu
chilitahnaa (sambal oelekia oli meillä)
valkosipulia (reilusti)
oreganoa
suolaa, pippuria

Sekoita marinadin ainekset, jos tuntuu, että seosta on liian vähän tai se on jankkia, laita sekaan joko lisä sitruunanmehua tai vaikka ihan vettä tilkkanen. Meillä marinadi riitti 4 rintafileelle. Marinoi ennen grillausta pari tuntia.

Grillaa fileitä keskilämmöllä (jos käytät rintaleikkeitä, jätä nahka paikoilleen, sen voi "kärventää" huoletta) noin 20 minuuttia, valele välillä marinadilla ettei ihan kuivahda.

Perunat keitin ensin puolikkaina puolikypsiksi, sitten lisäsin suolaa, pippuria ja hieman voita ja paahdoin grillissä n. 10 minuuttia. Perunat olisi saaneet olla vielä hiukan enemmän aikaa, nyt jäivät vähän turhan vaaleiksi. Mutta kun oli nälkäisiä suita talo täys niin pitihän ne ruokkia :)

Feta-sipuli-kinkkupiirakka

Vaikka juuri tossa edellisen postauksen kommenttilaatikossa uhosin, että teen kouluhommat ensin pois ja laitan sitten uutta postausta, mutta jätetäännpä raportin kirjoittaminen nyt hetkeksi kun tuolla ruokakuvissa roikkui tämmöinen ihanuus :) Kyseessä siis viime talvinen piirakka, jonka tein pikapikaa yllärivieraille.

Pohjassa on perunamuusijauhetta, voita, jauhoja ja vettä. Samalla pohjalla olen tehnyt ennenkin ja se löytyy tuolta piirakka-osiosta. Täytteeksi valikoitui kinnkusuikaleita pussillinen, punasipulia, pinaattia sekä murusteltua fetaa. Mutta näillä mentiin, lisäksi lorautin sekaan vähän kermaa (mukana 1 kananmuna ja pippuria) ja ripsautin päälle juustoraastetta. Suolaa ei tarvitse erikseen lisätä, kun fetassa sitä on aikamoisesti ja kinkkukin on suolaista.

Upposi vieraille :)

Syystuulia eli mustikkapiirakka

Näin kevään kynnyksellä ei kyllä paranisi paljon syksytä haaveilla, mutta kun tämä leipomus on niin perinteinen syksyn tunnusmerkki, että oli pakko...Tuttu tarina taustalla taas, jääkaapissa oli kermaviiliä, joka piti leipoa ettei olisi mennyt vanhaksi. Ja mihinkäs hyvään sitä kermaviiliä tarvittiinkaan.. No mustikkapiirakkaan tieysti. Etsin netistä vähän terveellisemmän pohjaohjeen kuin tuo murotaikina, ja tämmöinen löytyi Maitokolmion sivuilta;

Pohja:
100 g voita
3/4 dl sokeria
1 muna
2 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta

Täytteeseen mustikoita sekä se kermaviiliseos:

2 dl kermaviiliä
1 muna
2 tl vanilliinisokeria
3/4 dl sokeria

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon. Levitä seos voideltuun uunivuokaan. Sekoita kermaviiliin muna, sokeri ja vanilliinisokeri. Laita ensin mustikat uunivuokaan taikinan päälle ja lisää lopuksi kermaviiliseos. Kypsennä uunissa 200 °C:n lämpötilassa noin 30 minuuttia.

Ei voi muuta sanoa ku hyvvää! Pohja oli todella hyvä, menee varmasti kokeiluun jatkossakin.

Uunikanaa ja paahdettuja perunoita

Ensinnäkin pahoittelut pitkäksi venähtäneestä bloggailutauosta, tähän väliin on sattunut mm. muutto ensimmäiseen omaan kotiin, joten puuhaa on riittänyt. Puhumattakaan siitä, että välillä pitää poiketa töihin tuonne 200 kilsan päähän.. Mutta tässä tulisi nyt ekaa postausta uudessa keittiössä (kuvia myöhemmin) tehdyssä ekasta kunnon ruuasta.

Jamie oli ystävämme jälleen kerran. Löysin lähimarketista kokonaisen kanan, joka ei ollut pakastettu (ja oli valmiiksi marinoitu), niin sehän tarttui kainaloon. Jamien avulla saatiin ko. siivekkäästä oikein maukasta sunnuntairuokaa, josta riitti vielä seuraavan päivän kana-aurasalaattiin roippeet. Mutta näin siis mentiin

1 kokonainen kana
1 sitruuna
2-4 kynttä valkosipulia
voita
suolaa, pippuria, tuoreita yrttejä (oreganoa oli meillä, toimi hyvin)
pekonia (tai metvurstia, believe it or not)
6-8 keskikokoista perunaa

Jos kanasi on maustamaton niin marinoi se edellisenä iltana (esim. öljy, suola, pippuria, sitruuna, yrtit, chili jne...) jääkaappiin odottelemaan. Jos kana on valmiiksi marinoitu, niin plompsauta uunivuokaan ja aseta asteet 180 kohdalle, älä nakkaa vielä kanaa uuniin.

Keitä lohkoiksi leikattuja perunoita vajaa kymmenen minuuttia sitruunan sekä valkosipulin kanssa, valuta ja erottele sitruuna sekä valkkari pois. Jätä perunat kattilaan jäähtymään/kuivumaan, heiluttele vähän niin saat niistä kuohkeita (= vähän muussaantuneita) ulkopuolelta. Pistele sitruuna täyteen reikiä ja tunge se kanan sisään valkosipulin, yrttien ja voin kanssa (tarkoituksena se, että kuuma sitruuna höyrystää kanaa sisältäpäin ja näin se kypsyy nopeammin). Kaada kanan päälle marinadin loput (tai öljyä) ja paista uunissa n. 45 min. Ota kana uunista, asettele päälle pekonia (tai metvurstia jos pääsi pekonit unohtumaan kauppaan niinkuin meille kävi) ja nosta hetkeksi pois vuuasta. Kaada perunat kanavuokaan, heiluttele hetki, että ne saavat kunnolla kanalientä ympärilleen ja asettele ne sivuille, jotta kana mahtuu keskelle takaisin. Ja koko komeus takaisin uuniin 45 minuutiksi. Kun kana ja potut ovat kypsiä, ota vuoka uunista ja murra pekoni paloiksi pottujen päälle. Sitten syömään :)

Tuli todella hyvää kanaa, ei päässyt kuivumaan ollenkaan ja pekoni (tai metvursti) toi mukavaa rapsakkuutta ja mehevyyttä perunoihin. Tätä tehdään meillä kyllä toistekin, se on varma. Ja tuolle kokonaiselle kanalle ei tullut edes hintaa kovinkaan paljon, olisikohan viitisen euroa maksanut ja siitä söi kuitenkin 2 ihmistä 2 kertaa todella reilusti.

Jauhelihapiirakka

Tämä on taas yksi niistä jämäpiirakoista, periaatteella "mitä tein eilen ruuaksi". Pohja on sama vanha perunasosehiutalepohja, mikä löytyy monta kertaa jo tästäkin blogista ja täytteenä "eilistä" jauhelihakastiketta (tomaattipohjainen) johon on lisätty purkillinen salsaa mausteeksi. Päällä juustoraastetta. Tuli muuten tosi hyvää ja sopii illanistujaisiin vähän ruokaisammaksi piirakaksi oikein mainiosti. Tarjoa vihersalaatin kanssa, niin tulee kasvisten osuuskin ateriaan kohdilleen :)

Lammasta pataan

Lammas on sellainen liha, jota meidänkään taloudessa ei ole suuremmin näkynyt. Viime kesän rosvopaistien innoittamana (häiden rääppäiäiset)mieleen jäi kytemään ajatus siitä, että joskus vielä ostettaisiin kunnolla lampaan lihaa pakastimeen, vähän samalla tavalla kun on tehty poron kanssa. Mutta vielä ei olla ehditty tuumasta toimeen (ja tokkopa karitsaa tähän aikaan vuodesta kovinkaan kummoisesti edes saisi), joten on tyytyminen lihatiskin antimiin. Tein pitkästä aikaa reissun Herkkuun, jossa lihatiskin vitriinin takana lepäsi onnellisena karitsan potkaa. Niistä se ajatus sitten lähti. Pienoisen googlettelun tuloksena syntyi tälläinen pata:

n. 1 kg luista lampaanlihaa, mieluiten annospaloina
2 rkl voita, margariinia tai öljyä
1 rkl vehnäjauhoja
5 dl vettä
sipulia (jos isoja 1-2 riittää)
3-4 porkkanaa
lanttua
1 tlk tomaattisosetta
2 valkosipulin kynttä
1 tl rosmariinia
2 laakerinlehteä

Laita lampaanliha annospaloiksi. Ruskista lihapalat padassa öljyssä. Lihan pitää ruskistua kunnolla. Mausta suolalla ja mustapippurilla, ripottele päälle vehnäjauhot ja sekoita hyvin. Kaada päälle vesi. Lisää paloitellut porkkanat, kuutioitu lanttu ja kuoritut sipulit. Mausta tomaattisoseella, rosmariinilla ja murskatuilla valkosipulinkynsillä. Anna padan hautua uunissa 175 asteessa 1,5-2 tuntia. Silppua reilusti persiljaa valmiin padan päälle. Tarjoa perunoiden ja salaatin kanssa.

Piparminttufondant

Huolimatta epätoivoisesta yrityksestä kohti solakampaa olemusta, on pakko välillä herkutella. Eikö niin? Mielihän siitä masentuu, jos ei näin pimeään vuodenaikaan saa edes välillä vähän suklaata...

Tässä ohje ja pieni vinkki muuten, kyseinen leivonnainen kannattaa syödä lämpimänä, muuten se tarrautuu aika hyvin vuokaan kiinni.


75 g voita tai margariinia
0,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl piparminttukaramellirouhetta (Marianne)
0,5 dl kaakaojauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 muna
1 dl sokeria

Pinnalle:
4 rkl piparminttukaramellirouhetta

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Sulata voi ja sekoita kuivat aineet keskenään. Vatkaa muna ja sokeri vaahdoksi. Sekoita voisula ja jauhot munavaahtoon vuorotellen. Jaa seos neljään (tai kahteen... ;)) paistonkestävään annosvuokaan. Ripottele karamellirouhetta leivonnaisten pinnalle. Nosta vuoat uunipellille ja paista leivonnaisia keskitasossa noin 13 minuuttia. Leivonnaiset saavat jäädä keskeltä hieman kosteiksi. Tarjoa fondanttien kanssa tuoreita marjoja (meillä oli pakastemansikoita), raikastaa mukavasti aika tuhtia jälkkäriä.

Poronfilettä ja vuohenjuustoperunoita

Sunnuntairuokaa parhaimmillaan. Saatiin puolikas poron vasa taas pakastimen täytteeksi ja pakkohan sieltä on ne herkkupalat käyttää ensin eli siis sisä- ja ulkofileet. Kuulun siihen koulukuntaan joka ei poroonsa mitään muita mausteita käytä kuin suolaa ja hiukkasen pippuria, joten nämkin fileet olivat ihan parhaimmillaan näin. Hyvää oli, masu naukuu taas :)

1 poron ulkofile (ja sisäfile, varsinkin vasalla tämä on todella pieni)
voita

6-8 perunaa
2 dl ruokakermaa
1 sipuli
150 gr vuohenjuustoa (voi laittaa enemmänkin)
suolaa
(emmentalraastetta)


Viipaloi perunat sekä sipuli ja asettele vuokaan vuorotellen. Lisää joka väliin ripsaus suolaa. Kun pääset suurinpiirtein keskelle vuokaa, murenna vuohenjuusto ja täytä loppuvuoka perunoilla&sipulilla. Raasta päälle hiukan emmentalraastetta, niin saat rapean kuoren. Paista 175 asteessa noin 1,5 tuntia. Kun laitat perunat uuniin, ota fileet huoneenlämpöön odottamaan.

Kun perunat alkavat olla kypsiä, siisti fileet (ota kalvot pois terävällä veitsellä; työnnä veitsi kalvon alle ja vedä kalvon mukaisesti)ja leikkaa reiluiksi paloiksi. Kuumenna paistinpannu, lisää voi ja sen jälkeen fileet. Paista muutama minuutti per puoli,mausta suolalla ja pippurilla. Käännä levy ykköselle ja lisää pannuun hieman vettä (tai kermaa) sekä muutama katajanmarja. Anna hautua pannulla folion alla kunnes perunat ovat valmiita. Syö kunnes maha halkeaa :D

Ja TIEDÄN, ettei tuo vesihaudutus ole minkään lihanpaistontaiteen sääntöjen mukaista, mutta mielestäni se tuo lihaan mukavaa mureutta. Että teen niin vastakin. Nih.